Äänestys
Rokkaako Alaparkki?
|
|
Pontiac Trans Am ´89
Aktiivinen harrastelu GM Pontiac divisioonan tuotteiden parissa on poikinut perheeseen toisen "lempilapsen". Anjalankosken suunnalta paikallistimme myytävänä olevan mustan ´89 mallin Trans Amin, joka oli kaikenlisäksi siedättävässä kunnossa koriltaan ja tekniikaltaan. Alun perin oli tarkoitus etsiä vain jokapäiväinen käyttöritsa, mutta aikamme tutkailtuamme tarjontaa tulimme siihen tulokseen, että parempi hankkia kerralla hyvä yksilö, kuin harsia kasaan jotain raatoa. Välissä kerkesin jo ostamaan Buick Electran farkkumallin, mutta se ei osoittautunut oikeaksi valinnaksi. Iltaisin kotona mietimme asiaa monelta kantilta, ja loppujen lopuksi aloimme kallistua toisen Firebirdin hankintaan.
Bongasin tämän yksilön myynti-ilmoituksen ja soitin omistajalle. Auto alkoi jo puhelimessa kuulostaa hyvältä ja sovimme tapaamisen. Menimme katsomaan tuotetta lähemmin ja se osoittautui juuri sellaiseksi kuin myyjä oli sen kuvaillut. Paria ikävää yksityiskohtaa lukuunottamatta (teholastu ja MAF air sensor hajalla) auto oli hyvin pitkälle sitä, mitä olimme hakemassa. Hintakin tuntui olevan kohdallaan pienen tinkaamisen jälkeen. Niimpä teimme kaupat ja tulilinnun keula kääntyi kohti uutta pesäpaikkaa.
Autossa on varusteita hiukan vähemmän, kuin valkoisessa yksilössämme, mutta silti kaikki tarpeellinen mukana. Mainita voisi ilmastoinnin, cruise controllin, lasikaton, WS 6 performance paketin lukkoperineen ja parempine alustoineen jne. Pellin alla jytisee 350cid (5,7 litre) veekasi, jonka ruokailusta vastaa monipisteruiskutus. Vaihteistopuolella häärii TurboHydramatic 700 automaatti. Auto on tekniikaltaan vakio lukuunottamatta Gale Banks tehoputkistoa ja Hypertech ohjausyksikköä. Tehoa mylly jauhaa tuollaiset 250+ hv ja vääntää kuin faijan käsi. Suoritusarvot ovat tietty kiinni olosuhteista ja kuskista, mutta samanlaiselle autolle on kellotettu TM testissä 6,5 sekunnin aikoja nollasta sataan ja varttimailin pitäisi taittua alle viidentoista sekunnin.
Auto on osoittautunut terveeksi yksilöksi kaikinpuolin, mittarissa on jo tosin 110000 mailia, eli maantietä se on nähnyt. Ilmeisesti se on kuitenkin ollut asiallisissa käsissä, koska mitään ei ole rikottu ja tekniikka on alkuperäinen. Mielessä onkin nyt hiukan "parannella" tekniikka niiltä osin, mitä en valkoiseen yksilöön raaskinut tehdä, sen vähäisestä ajomäärästä ja alkuperäisyydestä johtuen. Konetta tullaan hiukan piristämään ja vaihteisto vaihdetaan vahvistettuun versioon ja todennäköisesti taka-akseli saa tiheämmät välitykset, koska nykyinen on varsinainen "aavikkoruuvi".
Kun kesä koittaa tulemme luonnollisesti vierailemaan Pontiac kokoontumisissa ym. tapahtumissa ja suunnitelmissa on myös kattava kierros Lapissa ja Norjassa. Nyt onkin hyvää aikaa paneutua auton tekniikkaan ja tehdä siitä omien mieltymysten mukainen "erilainen" käyttöauto. Talvella ajetaan toki maantiesuolaa karttaen, sillä siitä ei pidä edes Detroitin pelti.
- Sauli Vuori
|
|
