Äänestys
Rokkaako Alaparkki?
|
|
Riihimäkeä 60- ja 70-luvulla
29.09.2002
Alaparkki.com portaalin toimitus oli eräänä iltana käymässä Bitterin Alexilla,
Torholassa. Siellä ollessamme katselimme hänen lähipiirinsä ottaneita
diakuvia. Monet kuvat pistivät oikeasti hymyilyttämään ja myöhemmin kun
Alaparkki-projekti käynnistettiin, kuvien mahdollinen julkaiseminen portaalissa
tuli harkinnan alle.
Valitsimme diakuvista mielestämme tyylikkäimpiä ja niistä teetettiin tavalliset
kuvat skannausta varten.
Lisäksi Nettiukolta tuli paljon materiaalia artikkeliin.
|
Alex Bitter
|
Muutoksen tuulet
Vertaillessamme 60- ja 70-luvun kuvia, huomasimme todella paljon tapahtuneen varsinkin
kaupungin talonrakennuksessa. Vanhoja "hökkeleitä" oli jo vaikea löytää 1970
-luvun kuvista. Tähän on varmasti osin syynä Riihimäen muuttuminen, naapurikylä
Hyvinkään ohella, kaupungiksi 1. tammikuuta 1960. Tämä tapahtui komean ilotulituksen
saattelemana ja yksi raketeista valaisi koko keskustan. Samaan aikaan kaupungistuivat
myös Salo, Seinäjoki ja Rovaniemi.
Ensimmäinen kaupunginjohtaja oli Väinö J.
Leino ("kättely-Väiski"), joka siirtyi sitten aika pian Hämeenlinnan kaupungin johtajaksi.
Tämän, tulevan Turun kaupunginjohtajan aikana, Riihimäen kaupungin kehitys pyörähti
vilkkaaseen käyntiin.
Hänen seuraajakseen tuli DI V. O. Mäkinen, joka oli myös kansanedustajana.
70-luvun puolella valittiin kaupunginjohtajaksi Pentti Vuorinen.
Samaisella vuosikymmenellä kehittyi elementtirakentaminen, Forssaan perustettiin elementtitehdas
ja seinät tuotiin sieltä. 60-luvulla rakennettiin Ilomäkeen kerrostaloja ja
60-70-lukujen vaihteen
tienoilla Riihimäelle alkoi rakentua Peltosaaren kaupunginosa.
Rakennusmestari Urho Lehtonen piirsi "pahvilaatikko
mallinaan" taloja ja lähinnä forssalainen rakennusyhtiö Armas Puolimatka ja pari muuta
urakoivat niitä.
Keskustan taloista syntyi 1960-luvulla mm. entinen
Osuuskauppa Kara, jossa nyt on Säästökarit ja suomalainen kirjakauppa sekä Ol
Hämeenmaan kauppa.
Johtavia ravintoloita oli Kaupunginhotelli, jonka omisti Ol. Ahjo. Se sijaitsi
Hämeenkadun varrella Majakka-korttelissa. 60-luvun puolivälin vaiheilla perustettiin
Ravintola Pohjankaari nykyisen Linnean paikalle.
60-luvun alun suosikkibaari oli Koronabaari Keskuskadulla riihilinnan talosta asemalle
päin olevassa kerrostalon alakerrassa. Siellä viihtyneistä nuorista kirjoitti kirjailija
Tuulikki Alsta esikoisromaaninsa Vakavat leikit.
Elokuvateatteri Apollo hävisi Välikadun ja Kauppakujan kulmauksesta.
Urheilutalo rakennettiin 60-luvulla.
Riihimäkeläinen rakennusyhtiö Teräskiila rakensi ehkä vähemmän Riihimäellä, mutta As.
Oy Havinkartanon ensimmäiset talot Käräjäkadun varrella se valmisti. Kunnes teki konkurssin.
Sen sisaryhtiö oli Peruskiila ja sekin teki konkurssiin. Ne menivät kanttuvei vuosien 1970-71
vaiheilla.
Vanhat talot katosivat vähin äänin toinen toisensa jälkeen katukuvasta. Syypäitä eivät
olleet niinkään grynderit vaan "nykyaikaistamisen" henki.
Riihimäen ensimmäiset Kansainväliset Erämessut pidettiin vuonna 1972.
-MV-
|
|
